Taavi oli eilen lekurilla. Ne tuli sit taas. Meinaan uudestaan. Ne Taavin virtsakivet.

Vaikka Taavi onki syäny sitä liuotussapuskaa, nin niitä kiviä oli taas keräänty rööri täytee. Ny si mamma itkee silmät päästään. Se lekuritäti sai lohdutellakki mammaa pitkän aikaa.

Nyt täytyy pistää iha kaikki tassut ristiin ja kädetki kans, että tää pitempi lääkekuuri ja viä tarkempi ruakavalio auttaa. Mamma ei sim mee sinne päivälasareettiinkaan, kut Taavia oh hoidettava tosi tarkkaan. Mummi kysy mammalta, että kumpi ny on tärkeempi, mamman oma terveys vai Taavi, nin mamma vastas heti että Taavi.

Terveisin Viivi.